Good Bye

Nyt on munkin farewell-partyt juhlittu ja huomenna mun on aika sanoa moimoi Floridalle ja palata pitämään järjestystä Suomeen ;) Tää on tämän blogin viimeinen postaus täältä, ja voi olla että viimenen enivei, katsellaan tilannetta. Toivon, että on ollu kiva lukee tätä ja uskon, että tää on varmaan itellekin kiva tulevaisuudessa lueskella, että mitä tulikaan tehtyä. Aivan uskomaton vuosi takana, en olis voinu odottaa mitään parempaa. Kiitos äiti ja isä, jotka  mahdollistitte tän ja kiitos host-perhe, joka oli ihan paras mahdollinen <3 Nää kuvat on siis mun läksäreistä ja yhdistetystä Andrewn ja Donnan synttäreistä (juhlissa oli siis enemmän kuin 5 henkilöä, Terri oli laittanu sika hienot juhlat pystyyn, nää vaan on ainoot kuvat mitä sain, loput piileskeli jossain kuvien oton ajan hah). Tämän jälkeen Florida hiljenee, nähdään Suomessa!

love love love you all way too much.

Two weeks, dos semanas, två veckor, kaksi viikkoa

Tähän väliin vähän ihania biitsi yms kuvia! Nää tällaset saa mut aina niin onnelliseksi. Biitsit ja järven- ja joenrannat on mun juttu mitä ilmeisimmin. Ekat kuvat Ichetucknee-joelta, jonne lähdettiin tubeilemaan Maddien, Rashidin ja Angelin kanssa. Aivan sairaan kaunis puisto, jossa kiemurteli tosi kirkasvetinen (ei näy kuvissa parhaalla mahdollisella tavalla XD) virtaava joki, jossa kelluttiin meidän itseasiassa pikkuisella kumiveneellä ja jonne hypeltiin innolla. Ihana päivä, jota en varmaan unohda.

Sunnuntaina oli taas viimeinen vaihtaritapaaminen, jossa oli upeat puitteet, mutta joka ei taas(kaan) mennyt ISE:n osalta ihan putkeen. Oli kiva nähdä porukkaa viimeisiä kertoja ja toivottaa onnea kotimatkalle. Ja seuraavalle vuodelle omassa kotimaassa. En ihan hirveen läheiseks ollu muiden vaihtareiden kanssa tullu, eikä hyvästit ollu mitkään vaikeimmat, mutta ensimmäiset kunnolliset kylläkin. Vaihtarit sen ymmärtää, ei me haluttu alkaa itkemään siinä tilanteessa, koska tiedetään, että se on edessä vielä monen monituista kertaa. Ja niinpä me sitten Terrin ja Andrewn kanssa jo alotettiinkin se samana iltana. XD Tulee olemaan hirveen rankkaa lähteä. Ja varmaankin vielä paljon enemmän päätäsekoittavaa kuin lähteminen Suomesta. Voi voi. Nyt kuitenkin oon jo erittäin innoissani kotiin palaamisesta, tasan kaksi viikkoa lähtöön... Vuosi hurahti ohi suhteellisen nopeasti, jos voisi todeta!  

Tänään oli viimeinen kunnon koulupäivä, loppuaika on vain kokeita. Ei tunnu yhtään siltä, etten palaisi noille käytäville kuljeksimaan, mutta kai se jossain vaiheessa iskee sitten. Nyt sanon, ettei tuu ikävä, mutta ihan varmaan tulee. Thank you Sickles High School for everything. Viime aikoina on ollut paljon puuhaa, kuten graduation ja track banquet. Niistä ja muista hössötyksistä lisää myöhemmin. ampa Bay Lightning pääsi Stanley Cup- finaaliotteluihin asti, EIKÖHÄN KANNUSTETA TAMPA VOITTOON!!! Niin joo, ja meikä alotti taas juoksemaan cross countrya mun kamujen kanssa jotka alotti jo conditioningin ens vuotta varten. Hullu minä. Toisaalta ihan jännää lopettaa vuosi siihen, mistä se alotettiinkin.